Moikka! Pitkän kirjoitus tauon jälkeen täällä taas, koneen ääressä teille kirjoittamassa! Yli kuukaudessa on tapahtunut vaikka mitä, ollaan käyty Kallen kanssa valmennuksissa, tehty omia treenejä ja hypätty jonkun verran! Valmennukset ja omat treenit ovat sujuneet vaihtelevasti, osa paremmin, ollaan saatu tosi kivoja kertoja, mutta vastapainoksi ollaan pompittu ja kaahailtu pitkin maneesia. Hypyt ovat sujuneet pääsääntöisesti hyvin, ja ollaan kehitytty siinä paljon! Päästiin myös ensimmäisiin estekisoihin jotka ovatkin tämän postauksen ns. pääaiheena!
Kymijoen ratsastajat järjestivät 1.10, 1-tason kisat Anjalassa joissa, samalla ratkottiin seuramestaruudet. Monen mutkan päästä päästiin osallistumaan kisoihin, ja lauantai iltana oltiin jo pakkaamassa tavaroita, pestiin ja puunattiin kaikki tavarat puhtaiksi sekä, katsottiin kaikki tarvittava näkyville. Ja sunnuntai aamuna oli auton keula kohti Anjalaa. Hevoset menivät yllättävän hyvin koppiin eli, rutiini tuottaa tulosta! Kisattiin Kallen kanssa 70cm luokassa jossa, ratkaistiin juniori seuramestaruus sekä, 80cm luokassa. Päästiin melkein heti katsomaan rata läpi joka, vaikutti helpolle muistaa ja arvosteluna oli molemmissa luokissa AM5 eli, piti opetella perusrata että, uusinta.
Ekassa verryttelyssä Kalle katseli hetken teltta sivua mutta, oli muuten ihan ok ja saatiin hyviä hyppyjä verryttely esteille. Radalla Kalle oli ihan super hyvä ja selvittiin puhtaalla radalla eli, päästiin uusintaan! Tempo oli sopivan reipas eikä, Kalle pahemmin erikoisiakaan esteitä katsellut. Uusinnassa sama jatkui, tempo oli hyvä ja Kalle kääntyi hyvin pienessä tilassa mutta, harmillisesti viimeisestä esteestä puomi lähti matkaan.. Mutta meidän onneksi saatiin nopea aika ja, se riitti luokka kilpailussa neljännelle sijalle sekä, itse mestaruudessa saatiin pronssia!
C) Miitta Pyy
80cm luokka ei sujunut niin hyvin, perus radalta kahdeksan virhepistettä kahdesta puomeista mutta, molemmat olivat omia vikoja kun, päästin Kallen niin pitkäksi mutta, aika oli silti ihan hyvä. Kalle kuumui tosi paljon tuossa viimeisellä radalla ja sekin vaikutti. Mutta meidän porukassa oli minun lisäkseni toinen kisaamassa Karilla ja, he hienosti voittivat 80cm että, 90cm! Onnea vielä heille.
C) Miitta Pyy
C) Miitta Pyy
Kisat kokonaisuudessa olivat super hyvät ja, kokemusta antavat! Ja päästiin vielä sijoillekkin! Eli meidän ensimmäisiksi kisoiksi tosi hyvin, tässä seuraavia kisoja odotellessa.
Myös kouluvalmennukset jatkuvat mutta, tällä viikolla on myös estevalmennus! Meidän ongelmana on Kallen kanssa se että, päästän sen liian pitkäksi ja esteellä heitän ohjat ihan miten sattuu joten, toivon että, päästään niitä korjaamaan. Mutta kaikesta tästä on tosi hyvä jatkaa meidän uraa eteen päin!
Nyt kun koulut alkoi voin harmikseni sanoa, että kesä on ohi.. Ilmat alkoivat viilenemään ja syksyn merkkejä näkyy jo paljon. Tämä kesä oli todella hevos painotteinen, esim heinä-elokuussa melkein asuin tallilla kun olin sielä joka päivä, aamusta iltaan.
Jos nyt palataan ihan kesälomal alkuun niin ensimmäisenä siletä löytyy tämän vuoden kesäleiri. Olin siis leirillä lehtiksessä ja siitä en saanut aikaiseksi kirjoittaa postausta, mutta oli tosi kiva leiri. Tehtiin aika paljon puomi työskentelyä ja kahtena viimeisenä päivänä hypättiin kunnolla. Pääsin menemään leikki tunnin tallin toisella shettiksellä, Röllillä joka jäi aika varmasti viimeiseksi kerraksi pikkuponien selässä :/ Ja samalla leirin tunnit jäivät viimeisiksi tunneiksi hetkeen lehtiksessä, sillä en siellä enää vakituisesti jatka.
Leiri kun loppui en kahteen viikkoon päässyt talleilemaan, mutta sitten 21.6 aloin vuokraamaan Kallea ja sitä kautta talli kerrat viikossa vaan kasvoi ja kasvoi, parhaimmillani olin kaksi yötä tallissa peräkkäin - tietysti ihan huppu porukan kanssa! Myöskin tässä samalla kun tallilla olen viettänyt niin paljon aikaa olen tutustunut vielä enemmän tallin porukkaan.
Tosiaan Kallella ja minulla oli aluksi jonkun verran ongelmia, osittain ne johtui Kallen suussa olevissa haavoista - jotka ovat nyt jo parantuneet kokonaan, ja osittain koska Kalle oli minulle aika vieras hevonen esim sielällä. En millään saanut Kallea kulkemaan oikein päin, mutta kuukauden päästä homma alkoi sujua, ja nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan! Ollaan käyty parissa valmennuksessa, josta olen saanut paljon apua miten Kallea ratsastetaan. Hypätty ollaan myös paljon, melkeinpä kerran viikossa ja korkeutta esteiltä on löytynyt pari kertaa 120cm!!
Myös muilla hevosilla olen mennyt paljon mm Betellä, Jäbällä ja tallin uudella hevosella Kaapolla pari kertaa. Ja maastoiltu on tosi paljon, joskus isommalla porukalla, kun taas joskus ihan kolmestaan kavereiden kanssa heitetty lenkkejä.
Ehdittiin kesän aikana tehdä myös kaksi 30km vaellusta jotka olivat huippu kivoja! Molemmat menin Kallella, ilman mitään suuria ongelmia - mitä nyt yksi reppu tuli heitettyä tien poskeen, kun se hajosi kesken matkan. Vielä pidempi reissu olisi tarkoitus tehdä vielä syksyn aikana, joten sitä odotellessa!
Toisin sanoen olen saanut ratsastaa huiman paljon, oppinut super paljon uutta, tutustunut uusiin ihmisiin ja pitänyt kivaa koko kesän eli = paras kesä tähän mennessä! Katsotaan jos saadaan ensi kesästä vielä parempi.
Nyt valitettavasti joudun vähentämään tallilla käymistä, en voi enää ihan joka päivä sinne mennä - vaikka kuinka haluaisinkin, koulun vuoksi. Siirryin siis ylä-astelle, joka on tähän asti sujunut hyvin ja kunhan saan koulu arjesta kunnolla kiinni voin taas olla tallilla enemmän, ja tietenkin viikonloppuisin on enemmän aikaa. Mutta ainakin kaksi kertaa viikossa tallilla käyn pyörähtämässä, ja luultavasti vähän enemmän :D
Ja tästä blogistakaan en ota mitään stressiä, postauksia tulee kun on tullakseen, eikä niitä kannata väki pakolla lähetä kirjoittamaan, koska silloin sisältö ei voi olla hyvää..
Mutta hyvää ja rentoa syksyä kaikille!<3 Plus tein pienen videokoosteen kesästä, joten käykääs katsomassa se!
Moikka! Kerroin viime postauksessa kuinka Kallelta löytyi suun sisältä ne haavat joten, en ole voinut ratsastaa sillä hetkeen kuolaimen kanssa mutta, olen tehnyt maastakäsittely juttuja sekä, ratsastanut ilman kuolaimia.
Aloitin heti vaelluksen jälkeisenä päivänä kävelyllä, maasta käsin ja Kalle näytti tykkäävän siitä kun, sai mielen virkistykseksi tehdä jotain muutakin kuin ratsastusta. Kävely lenkin jälkeen kokeilin paria juttua kentällä mm sitä että Kalle seuraisi minua ilman talutusta ja pysähtyy samaan aikaan kuin minäkin. Ensin Kalle ei ymmärtänyt ollenkaan mitä minä siltä hain mutta, hetken päästä se alkoi tajuamaan homman. Opetin sille myös että kun menen sen eteen ja alan napsuttamaan sormia se alkaa peruuttamaan ja toisella kerralla kun tein samoja juttuja se onnistuikin jo super hyvin!
Pyrin nyt tekemään joka ratsastuksen jälkeen tekemään näitä juttuja koska, haluan kehittyä myös ihmisenä ja hevosena enkä vain ratsukkona. Tein tosiaan kahtena päivänä peräkkäin samat maastakäsittely jutut ja juoksutin sen ennen sitä. Tällä toisella keralla Kalle ymmärsi heti mitä tehdään ja aina kun se teki oikein se sai palkinnoksi herkun. Ja tästä vielä kehitytään sekä, opitaan enemmän!
Torstaina pääsin sitten hyppäämään Kallen selkään ja menin ilman kuolaimia, itse tehdyillä viritelmillä kun kuolaimettomia suitsia ei löytynyt.. Mutta ne toimivat ihan hyvin!
Kalle toimi aika kivasti ilman kuolaimia ja kuunteli hyvin apuja mutta, voltit kasvoivat aika suureksi kun, en käyttänyt tarpeeksi ulko pohjetta. Ravi oli hieman reipasta mutta, laukka oli kivan rauhallista ja kerrankin ei tullut oikeaan kierrokseen ollenkaan ristilaukkaa mitä yleensä meillä tulee..
Ja koska keskiviikon este päivä jäi meiltä välistä hypättiin sitten tällä kerralla, Kallen omistajan silmän alla. Maneesiin oli rakennettu viiden esteen jumppa sarja ja, tultiin sitä ensin ihan pieninä ristikoina ja siitä lähdettiin nostamaan esteitä. Ja Kalle oli tulpasti parempi hypätä ilman kuolainta kuin, kuolaimien kanssa se käytti selkäänsä tosi hyvin! Kun joskus se hyppää aivan selättömästi ja heittelee päätään.
Lähdettiin pikku hiljaa laittamaan esteisiin lisää korkeutta koska, Kalle hyppäsi niin hyvin ja taidettiin hieman innostua :D Ratsastuksen lopussa viimeinen este oli 120cm korkea! Ylitettiin se kaksi kertaa ja sen jälkeen oli aivan huippu fiilis sekä, tuli uusi este ennätys itsellekkin! Ja luultavasti aletaan hyppäämään ilman kuolaimia mutta, ostetaan ihan siihen tarkoitetut suitset.
Menin Kallella myös kunnolla koulua ilman kuolaimia mutta, siitä ei oikein tullut mitään.. Kalle taisi tajuta ettei sillä ole kuolaimia suussa ja meidän suitsi viritelmässä paine ei ehkä ollut kaikken tasaisin joka kohtaan niin se juoksi vaan alta ravissa mutta, laukka pysyi onneksi rauhallisena vieläkin ja, ristille se vaihtoi vaan kerran omasta mokasta.. Minun oli tarkoitus tehdä samaa tehtävää kuin viime valmennuksessa mutta, koko ajan joku oli edessä ja muutenkin koko homma ei oikein toiminut.. Mutta toivottavasti ensi valmennuksessa menisi paremmin ja siihen otan kuolaimetkin mukaan..
Jos sinulla on joitain hyviä maastakäsittely ideoita niin kommentoithan niitä tuonne alas!
Huh huh.. 28km vaellus takana ja 12 tuntia tuli vietettyä aikaa hevosten kanssa tämän viikon maanantaina. Oli ihan huippu reissu ja, hurjia tilanteita sekä, pitkiä laukka pätkiä saatiin kokea! Ollaan siis suunniteltu koko kesä että pitäisi lähteä vaeltamaan hepoilla ja, vihdoin päästiin toteuttamaan tämä reissu.
Aloitettiin päivä sillä että, mentiin tallille antamaan hevosille aamuruuat ja otettiin ensimmäiset hevoset eli, Kalle ja Obi harjattaviksi ja laitettiin niille kuljetussuojat koska, vietiin hevoset trailerilla Uttiin ja sieltä lähdettiin liikkeelle. Hevosia oli tosiaan neljä, joten jouduttiin tekemään kaksi keikkaa että saatiin kaikki hevoset mukaan ja, itse menin totta kai Kallella!
Kun saatiin hevosille kaikki varusteet päälle, päästiin lähtemään liikkeelle. Tallin omistaja oli mukana ja, hän on maastoillut noilla seuduilla paljon joten tiesi reitit. Ensimmäisissä ravi pätkissä me Kallen kanssa laukattiin ja jostain syystä löysin itseni pellolta, samaan aikaan kun muut ravasivat tiellä - hups miten me nyt sinne jouduttiin :D Jouduttiin ylittämään myös yksi silta jota hevoset hieman pelkäsivät mutta, takasin päin tullessa ne menivät sen ekalla yrityksellä. Päästiin ottamaan hieman laukkaa ja, sen jälkeen pidettiin pieni tauko. Tauon jälkeen päästiin teille missä ei kulkenut autoja joten, päästiin etenemään reippaammassa tahdissa. Laukattiin parit pitkät pätkät melkein 5km ja, hevoset pysyivät tosi hyvin käsissä! Välillä mentiin rauhallisempaa laukkaa ja välillä reippaampaa. Myöhemmin vastaan tuli lehmiä, tien viereisessä aitauksessa joka, oli hevosille järkytys mutta päästiin niiden ohi kyllä. Loppu matkasta lähinnä käveltiin ja ravattiin aika rauhallisessa tahdissa.
Kun saatiin matka viimein päätökseen ja oltiin ottamassa kuvaa heppojen kanssa niin Kalle päätti hypätä pystyyn.. Se pommpasi tosi korkealle ja pelkäsin että se kaatuisi mutta pysyttiin pystyssä! Ja kun päästiin tallille takaisin alettiin tutkimaan syytä miksi se niin teki ja löydettiin syy! Mietittiin ensin hammas piikkejä mutta, niitä kun yritettiin katsoa löydettiin Kallen suun sisältä haavat.. Ja se todettiin syyksi pommpimiselle ja ohja tuntuman vastustamiselle. Nyt Kallella on juoksutettu ja olen tehnyt sen kanssa maastakäsittely juttuja ja ratsastanut ilman kuolaimia, mm hypättiin mutta, teen niistä postauksen ihan tässä lähi aikoina!!
Yhteiskuva :) Vasemmalta lähtien: Kari, Armi, Obi ja sitten on Kalle
Mutta tämä maanantain vaellus oli ihan super kiva ja mahtava kokemus sekä, varmasti haluan lähteä uudestaan jos sellainen vielä järjestetään.
Ennen lastausta satoi hieman joten kun päästiin tallille Kalle sai kuivatella vedet ja hiet pois.
Olen nyt vuokrannut n kuukauden, Kalle nimistä Holstainer ruunaa ja, ajattelin kertoa omia mietteitäni millaista se on ollut! Sain ideani Kylmäverinen Unelma blogin kirjoittajalta Katrilta, postauksesta " 50 postausideaa hevosbloggaajalle". Katrilta löytyy kaksi samanlaista postausta eri postausideoilla, täältä osaan 1 ja täältä osaan 2.
Aloitetaan siitä että sain ratsastaa Kallella ennen kuin aloin vuokraamaan sitä, maastoissa. Ensimmäisissä maastoissa olin itse tosi jännittynyt sen selässä, mutta pikku hiljaa aloin rentoutua ja uskalsin enemmän, ja aloin luottamaan siihen. Ja koska Kalle tuntui tosi kivalle hevoselle halusin alkaa vuokraamaan sitä.
Liikutan Kallea kaksi kertaa viikossa, eli ollaan päästy kehittymään ja tutustumaan paremmin kuin että kävisin vain kerran viikossa. Ekoilla kerroilla menin vain koulua joka sujui hyvin, mutta parannettavaa eri asioista löytyy paljon! Olen päässyt pari kertaa hyppäämään sillä, ekalla kerralla se oli ihan täysin hakemista ja hyppäsin vaan loppu ratsastuksesta pieniä mutta, parit hyvät hypyt saatiin. Sitten koko talliporukan este päivänä hyppäsin sillä ja sujui tuplasti paremmin kuin ensimmäisellä kerralla ja pompattiin jopa metrin yli!
Myös maastoissa olen vieläkin rennommalla fiiliksellä ja uskallan antaa laukata Kallen ylämäkiä täysillä ylös ja ravata vähän pidemmällä ohjalla! Ollaan ehditty myös käymään kahdessa kouluvalmennuksessa ja ne ovat antaneet minulle paljon! Olen oppinut miten Kallea ratsastetaan, olen päässyt parantamaan omaa istuntaani sekä opetellut istumaan sen harjoitusravissa, ja ollaan saatu tosi kivoja pätkiä. Joten varmasti jatketaan niissä käymistä! Ja siellä olen huomannut että, Kalle tarvitsee tosi paljon tekemistä jotta, sen saa ratsastettua kivaksi ja rennoksi.
Tämä ensimmäinen kuukausi on ollut siis tosi kiva, ja vuokrahevonen ei ollut minulle mikään uusi juttu Hupin jälkeen mutta tämä on ollut täysin erilaista! Esim Hupilla menin vain kerran viikossa ja pääasiassa koulua, mutta Kallella olen tehnyt jo paljon kaikkea. Mutta en sano etteikö Hupin vuokraus olisi ollut kivaa, päin vastoin se oli yhtä elämäni parasta ja opettavaisinta aikaa..
Eli toisin sanoen vuokrahevonen on minulle tällä hetkellä paras vaihtoehto! Sen kanssa saan tehdä paljon, ja siihen pitää sitoutua mutta se ei vie minulta kaikkea aikaa ja Kalle on minulle juuri oikeanlainen hevonen meillä on vielä paljon tekemistä edessä että, saadaan tämä homma kunnolla sujumaan!
Moi! Tänään ajattelin kertoa onko bloggaaminen muuttanut minua jollain tavalla. Jos on niin millä tavalla? Hyvään vai huonoon suuntaan? Onko se muuttanut elämääni? Miten ajatukset bloggaamisesta ovat muuttuneet noin vuoden bloggaamisen jälkeen?
Aloitetaan vaikka kirjoittamisesta. Kun aloitin tämän homman postaukseni olivat tosi lyhyitä, niissä ei oltu panostettu oikeinkirjoitukseen, ja kappalejakoa ei löytynyt - kaikki teksti samassa läjässä tai joka lauseen jälkeen oli painanut enteriä. Mutta, postaus postaukselta niistä alkoi tulla pidempiä ja enemmän panostettuja. Myös liittymiseni Hevosbloggaajien Whats App ryhmään on auttanut paljon, siellä painotetaan paljon kuinka tärkeää se oikeinkirjoitus on ja millaisen kuvan se lukijalle antaa - kiitos heille siitä! Sieltä sain myös vinkin jonka annan myös teille, netistä löytyy sivusto nimeltä Oikofix jonne kopioidaan haluttu teksti ja, se korjaa kirjoitusvirheet. ( *Linkki Oikofixiin* ) En sano ettei minulle virheitä tulisi vieläkin mutta, ei enää niin paljon! Myöskin koulussa tarinoiden kirjoittaminen yms on ollut helpompaa, juttua on kyllä aina löytynyt ja, olen tarinoille keksinyt aiheet mutta, ennen minulle tuli paljon enemmän kirjoitusvirheitä, etenkin kaksoiskonsonantti oli erittäin haastava mutta nykyään niitäkään virheitä ei paljoa löydy ja kirjoittaminen on nykyään paljon mielekkäämpää hommaa! Eli bloggaaminen on ainakin auttanut minua kirjoittamisessa ja helpottanut koulua.
Siinä esimerkki, melkein ensimmäisestä postauksesta tässä blogissa joka, lauseen jälkeen on enteriä painettu, teksti tosi lyhyt sekä lauseet huonosti rakennettuja.. Ja kaikki kuvat lopussa yhdessä pötkössä.
Olen myös oppinut bloggaamisen myötä valokuvaamaan paremmin sekä käyttämään kuvankäsittely ohjelmia mm. Gimpiä joilla teen bannerini. Gimp tuntui aluksi tosi vaikea käyttöiseltä mutta, katsoin Tiia Suomalaisen, Voitto Kotiin blogin kirjoittajan videon kuinka, Gimpiä käytetään ja se auttoi tosi paljon! Ja tekemällä ja kokeilemalla olen saanut paljon aikaiseksi
Kameroista sen verran että jos olisin hankkinut kameran vaikka puolen vuoden bloggaamisen jälkeen, olisin ostanut aivan erilaisen.. Nykyisen kamerani, Canon eos 1100D ostin käytettynä, ei siinä mitään vikaa se toimii moitteettomasti mutta, en etsinyt siitä yhtään tietoja eikä se nyt välttämättä ole minulle sopivin kamera mutta, sillä mennään vielä ainakin hetki.
Kuvissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta uskon että sata -, tai kymppisarjainen sopisi minulle paremmin.
Kun aloitin tämän homman en odottanut kuinka vaikeaa se voisi olla mutta, perusasiat oli tosi helppo oppia ja sitä kautta enemmän! Ja netistä etsimällä löytyi paljon apua. Hevosbloggaajilla on myös huippu yhteisö ja, yllä mainitsemassani Whatss App ryhmässä saa kokeneemmilta paljon apua ja neuvoja tilanteessa kuin, tilanteessa.
Mutta virheistä oppii ja tässä hommassa kehittyy koko ajan - ikinä ei voi olla täydellinen! Mulla löytyy vielä monta juttua mitä en osaa mutta, varmasti aion opetella mahdollisimman paljon juttuja mitä vaan voi opetella! Eli toisin sanoen kyllä bloggaus on muuttanut minua jonkun verran, ja oikeastaan vaan hyvään suuntaan, ja voin lämpimästi suositella bloggausta kaikille!
Pääsin kokeilemaan perjantaina pieniä hyppyjä Kallen kanssa, katsottiin että toimiiko homma ja että pystytäänkö hyppäämään tiistaina vähän enemmän. Aluksi jännitti tosi paljon, koska Kallella on tosi isot hypyt, ja aluksi jäin jälkeen melkein joka hypyssä, sekä Kalle lähti hyppäämään mistä sattuu.. Kyse oli pikku ristikosta, ja nostettiin se myöhemmin pystyksi, n 50cm ja se alkoi sujua paremmin, sain enemmän tuntumaa hevoseen. Mutta vielä oli hypyissä hieman jäljessä , mutta onnistui ihan hyvin - näin ekaksi hyppy kerraksi.
Tiistaina sitten kasattiin kunnon esterata maneesiin, n 10 estettä. Kokeiltiin Kallella uusia micklem suitsia ja ne osoittautui Kallelle toimiviksi, ja niitä aletaan sillä varmaankin käyttämään!
Alku verryttelyissä Kalle oli ravissa hyvä, mutta laukassa tuli ongelma.. Kalle vaihtoi koko ajan ristille eikä siitä meinannut tulla yhtään mitään.. Siirryttiin voltilta suoralle, missä ristilaukkaa ei tullut niin helposti jonka kautta voltitkin alkoi sujua. Tulevana maanantaina meillä on Minna Saikkosen kouluvalmennus, ja toivon että saataisiin apua tuohon ristilaukka ongelmaan..
Mutta onnistuneiden laukka pätkien jälkeen alettiin hyppäämään, aluksi ristikoita.
Aloitettiin ristikot ravissa, ja kun se alkoi sujua, alettiin tulla laukassa, ja sujui paljon paremmin kuin perjantaina koska en jännittänyt hyppäämistä enää yhtä paljon! Sen jälkeen tultiin kahden esteen sarjaa, ristikko ja okseri. Sarja sujui tosi hyvin, ja pääsin itse vaikuttamaan tosi paljon hyppy paikkaan joka on juttu, jota vasta harjoittelen. Sekä pääsin paljon paremmin hyppyihin mukaan, verrattuna edelliseen kertaan. Tultiin myöskin kahden pystyn sarjaa, pienellä kaarteella joka onnistui myös.
Lähdettiin myös kääntämään kaarevan sarjan jälkeen ristikko, okseri linjalle, kaarteet sujui hyvin ja laukat saatiin vaihdettua esteen päällä! Mentiin pari kertaa toisella sivulla oleva kolmen esteen sarja, jolla saatiin myös tosi hyvät hypyt ja rauhalliset hypyt! Nostettiin esteiden korkeutta pikku hiljaa ja viimeisin korkeus oli metri, joka on minun uusi este ennätys! Lopuksi mentiin vielä esteitä ratana, ja esteet oli kaikki ihan eri korkuisia, mutta se sujui ihan hyvin vaikka käännöksissä olisi vielä parantamista. Kaiken kaikkiaan hypyt sujui superisti, ja minusta tuntuu että esteet on meidän juttu ja niitä taidetaan alkaa menemään!
