Mikäs sen parempaa kuin pitkä vaellus!

Huh huh.. 28km vaellus takana ja 12 tuntia tuli vietettyä aikaa hevosten kanssa tämän viikon  maanantaina. Oli ihan huippu reissu ja, hurjia tilanteita sekä, pitkiä laukka pätkiä saatiin kokea! Ollaan siis suunniteltu koko kesä että pitäisi lähteä vaeltamaan hepoilla ja, vihdoin päästiin toteuttamaan tämä reissu.
Aloitettiin päivä sillä että, mentiin tallille antamaan hevosille aamuruuat  ja otettiin ensimmäiset hevoset eli, Kalle ja Obi harjattaviksi ja laitettiin niille kuljetussuojat koska, vietiin hevoset trailerilla Uttiin ja sieltä lähdettiin liikkeelle. Hevosia oli tosiaan neljä, joten jouduttiin tekemään kaksi keikkaa että saatiin kaikki hevoset mukaan ja, itse menin totta kai Kallella!

Kun saatiin hevosille kaikki varusteet päälle, päästiin lähtemään liikkeelle. Tallin omistaja oli mukana ja, hän on maastoillut noilla seuduilla paljon joten tiesi reitit. Ensimmäisissä ravi pätkissä me Kallen kanssa laukattiin ja jostain syystä löysin itseni pellolta, samaan aikaan kun muut ravasivat tiellä - hups miten me nyt sinne jouduttiin :D Jouduttiin ylittämään myös yksi silta jota hevoset hieman pelkäsivät mutta, takasin päin tullessa ne menivät sen ekalla yrityksellä. Päästiin ottamaan hieman laukkaa ja, sen jälkeen pidettiin pieni tauko. Tauon jälkeen päästiin teille missä ei kulkenut autoja joten, päästiin etenemään reippaammassa tahdissa. Laukattiin parit pitkät pätkät melkein 5km ja, hevoset pysyivät tosi hyvin käsissä! Välillä mentiin rauhallisempaa laukkaa ja välillä reippaampaa. Myöhemmin vastaan tuli lehmiä, tien viereisessä aitauksessa joka, oli hevosille järkytys mutta päästiin niiden ohi kyllä. Loppu matkasta lähinnä käveltiin ja ravattiin aika rauhallisessa tahdissa.

Kun saatiin matka viimein päätökseen ja oltiin ottamassa kuvaa heppojen kanssa niin Kalle päätti hypätä pystyyn.. Se pommpasi tosi korkealle ja pelkäsin että se kaatuisi mutta pysyttiin pystyssä! Ja kun päästiin tallille takaisin alettiin tutkimaan syytä miksi se niin teki ja löydettiin syy! Mietittiin ensin hammas piikkejä mutta, niitä kun yritettiin katsoa löydettiin Kallen suun sisältä haavat.. Ja se todettiin syyksi pommpimiselle ja ohja tuntuman vastustamiselle. Nyt Kallella on juoksutettu ja olen tehnyt sen kanssa maastakäsittely juttuja ja ratsastanut ilman kuolaimia, mm hypättiin mutta, teen niistä postauksen ihan tässä lähi aikoina!!

Yhteiskuva :) Vasemmalta lähtien: Kari, Armi, Obi ja sitten on Kalle

Mutta tämä maanantain vaellus oli ihan super kiva ja mahtava kokemus sekä, varmasti haluan lähteä uudestaan jos sellainen vielä järjestetään.

Ennen lastausta satoi hieman joten kun päästiin tallille Kalle sai kuivatella vedet ja hiet pois.

Millaista on ollut uuden vuokrahevosen kanssa? Omia ajatuksia..

Olen nyt vuokrannut n kuukauden, Kalle nimistä Holstainer ruunaa ja, ajattelin kertoa omia mietteitäni millaista se on ollut! Sain ideani Kylmäverinen Unelma blogin kirjoittajalta Katrilta, postauksesta " 50 postausideaa hevosbloggaajalle". Katrilta löytyy kaksi samanlaista postausta eri postausideoilla, täältä osaan 1 ja täältä osaan 2.

Aloitetaan siitä että sain ratsastaa Kallella ennen kuin aloin vuokraamaan sitä, maastoissa. Ensimmäisissä maastoissa olin itse tosi jännittynyt sen selässä, mutta pikku hiljaa aloin rentoutua ja uskalsin enemmän, ja aloin luottamaan siihen. Ja koska Kalle tuntui tosi kivalle hevoselle halusin alkaa vuokraamaan sitä.

Liikutan Kallea kaksi kertaa viikossa, eli ollaan päästy kehittymään ja tutustumaan paremmin kuin että kävisin vain kerran viikossa. Ekoilla kerroilla menin vain koulua joka sujui hyvin, mutta parannettavaa eri asioista löytyy paljon! Olen päässyt pari kertaa hyppäämään sillä, ekalla kerralla se oli ihan täysin hakemista ja hyppäsin vaan loppu ratsastuksesta pieniä mutta, parit hyvät hypyt saatiin. Sitten koko talliporukan este päivänä hyppäsin sillä ja sujui tuplasti paremmin kuin ensimmäisellä kerralla ja pompattiin jopa metrin yli!
Myös maastoissa olen vieläkin rennommalla fiiliksellä ja uskallan antaa laukata Kallen ylämäkiä täysillä ylös ja ravata vähän pidemmällä ohjalla! Ollaan ehditty myös käymään kahdessa kouluvalmennuksessa ja ne ovat antaneet minulle paljon! Olen oppinut miten Kallea ratsastetaan, olen päässyt parantamaan omaa istuntaani sekä opetellut istumaan sen harjoitusravissa, ja ollaan saatu tosi kivoja pätkiä. Joten varmasti jatketaan niissä käymistä! Ja siellä olen huomannut että, Kalle tarvitsee tosi paljon tekemistä jotta, sen saa ratsastettua kivaksi ja rennoksi.

Tämä ensimmäinen kuukausi on ollut siis tosi kiva, ja vuokrahevonen ei ollut minulle mikään uusi juttu Hupin jälkeen mutta tämä on ollut täysin erilaista! Esim Hupilla menin vain kerran viikossa ja pääasiassa koulua, mutta Kallella olen tehnyt jo paljon kaikkea. Mutta en sano etteikö Hupin vuokraus olisi ollut kivaa, päin vastoin se oli yhtä elämäni parasta ja opettavaisinta aikaa..
Eli toisin sanoen vuokrahevonen on minulle tällä hetkellä paras vaihtoehto! Sen kanssa saan tehdä paljon, ja siihen pitää sitoutua mutta se ei vie minulta kaikkea aikaa ja Kalle on minulle juuri oikeanlainen hevonen meillä on vielä paljon tekemistä edessä että, saadaan tämä homma kunnolla sujumaan!

Onko bloggaus muuttanut minua?

Moi! Tänään ajattelin kertoa onko bloggaaminen muuttanut minua jollain tavalla. Jos on niin millä tavalla? Hyvään vai huonoon suuntaan? Onko se muuttanut elämääni? Miten ajatukset bloggaamisesta ovat muuttuneet noin vuoden bloggaamisen jälkeen?

Aloitetaan vaikka kirjoittamisesta. Kun aloitin tämän homman postaukseni olivat tosi lyhyitä, niissä ei oltu panostettu oikeinkirjoitukseen, ja kappalejakoa ei löytynyt - kaikki teksti samassa läjässä tai joka lauseen jälkeen oli painanut enteriä. Mutta, postaus postaukselta niistä alkoi tulla pidempiä ja enemmän panostettuja. Myös liittymiseni Hevosbloggaajien Whats App ryhmään on auttanut paljon, siellä painotetaan paljon kuinka tärkeää se oikeinkirjoitus on ja millaisen kuvan se lukijalle antaa - kiitos heille siitä! Sieltä sain myös vinkin jonka annan myös teille, netistä löytyy sivusto nimeltä Oikofix jonne kopioidaan haluttu teksti ja, se korjaa kirjoitusvirheet. ( *Linkki Oikofixiin* ) En sano ettei minulle virheitä tulisi vieläkin mutta, ei enää niin paljon! Myöskin koulussa tarinoiden kirjoittaminen yms on ollut helpompaa, juttua on kyllä aina löytynyt ja, olen tarinoille keksinyt aiheet mutta, ennen minulle tuli paljon enemmän kirjoitusvirheitä, etenkin kaksoiskonsonantti oli erittäin haastava mutta nykyään niitäkään virheitä ei paljoa löydy ja kirjoittaminen on nykyään paljon mielekkäämpää hommaa! Eli bloggaaminen on ainakin auttanut minua kirjoittamisessa ja helpottanut koulua.

Siinä esimerkki, melkein ensimmäisestä postauksesta tässä blogissa joka, lauseen jälkeen on enteriä painettu, teksti tosi lyhyt sekä lauseet huonosti rakennettuja.. Ja kaikki kuvat lopussa  yhdessä pötkössä.

Olen myös oppinut bloggaamisen myötä valokuvaamaan paremmin sekä käyttämään kuvankäsittely ohjelmia mm. Gimpiä joilla teen bannerini. Gimp tuntui aluksi tosi vaikea käyttöiseltä mutta, katsoin Tiia Suomalaisen, Voitto Kotiin blogin kirjoittajan videon kuinka, Gimpiä käytetään ja se auttoi tosi paljon! Ja tekemällä ja kokeilemalla olen saanut paljon aikaiseksi
Kameroista sen verran että jos olisin hankkinut kameran vaikka puolen vuoden bloggaamisen jälkeen, olisin ostanut aivan erilaisen.. Nykyisen kamerani, Canon eos 1100D ostin käytettynä, ei siinä mitään vikaa se toimii moitteettomasti mutta, en etsinyt siitä yhtään tietoja eikä se nyt välttämättä ole minulle sopivin kamera mutta, sillä mennään vielä ainakin hetki.

Kuvissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta uskon että sata -, tai kymppisarjainen sopisi minulle paremmin.

Kun aloitin tämän homman en odottanut kuinka vaikeaa se voisi olla mutta, perusasiat oli tosi helppo oppia ja sitä kautta enemmän! Ja netistä etsimällä löytyi paljon apua. Hevosbloggaajilla on myös huippu yhteisö ja, yllä mainitsemassani Whatss App ryhmässä saa kokeneemmilta paljon apua ja neuvoja tilanteessa kuin, tilanteessa.

Mutta virheistä oppii ja tässä hommassa kehittyy koko ajan - ikinä ei voi olla täydellinen! Mulla löytyy vielä monta juttua mitä en osaa mutta, varmasti aion opetella mahdollisimman paljon juttuja mitä vaan voi opetella! Eli toisin sanoen kyllä bloggaus on muuttanut minua jonkun verran, ja oikeastaan vaan hyvään suuntaan, ja voin lämpimästi suositella bloggausta kaikille!

Esteet taitaa olla meidän juttu!

Pääsin kokeilemaan perjantaina pieniä hyppyjä Kallen kanssa, katsottiin että toimiiko homma ja että pystytäänkö hyppäämään tiistaina vähän enemmän. Aluksi jännitti tosi paljon, koska Kallella on tosi isot hypyt, ja aluksi jäin jälkeen melkein joka hypyssä, sekä Kalle lähti hyppäämään mistä sattuu.. Kyse oli pikku ristikosta, ja  nostettiin se myöhemmin pystyksi, n 50cm ja se alkoi sujua paremmin, sain enemmän tuntumaa hevoseen. Mutta vielä oli hypyissä hieman jäljessä , mutta onnistui ihan hyvin - näin ekaksi hyppy kerraksi.

Tiistaina sitten kasattiin kunnon esterata maneesiin, n 10 estettä. Kokeiltiin Kallella uusia micklem suitsia ja ne osoittautui Kallelle toimiviksi, ja niitä aletaan sillä varmaankin käyttämään!

Alku verryttelyissä Kalle oli ravissa hyvä, mutta laukassa tuli ongelma.. Kalle vaihtoi koko ajan ristille eikä siitä meinannut tulla yhtään mitään.. Siirryttiin voltilta suoralle, missä ristilaukkaa ei tullut niin helposti jonka kautta voltitkin alkoi sujua. Tulevana maanantaina meillä on Minna Saikkosen kouluvalmennus, ja toivon että saataisiin apua tuohon ristilaukka ongelmaan..

Mutta onnistuneiden laukka pätkien jälkeen alettiin hyppäämään, aluksi ristikoita.

 Aloitettiin ristikot ravissa, ja kun se alkoi sujua, alettiin tulla laukassa, ja sujui paljon paremmin kuin perjantaina koska en jännittänyt hyppäämistä enää yhtä paljon! Sen jälkeen tultiin kahden esteen sarjaa, ristikko ja okseri. Sarja sujui tosi hyvin, ja pääsin itse vaikuttamaan tosi paljon hyppy paikkaan joka on juttu, jota vasta harjoittelen. Sekä pääsin paljon paremmin hyppyihin mukaan, verrattuna edelliseen kertaan. Tultiin myöskin kahden pystyn sarjaa, pienellä kaarteella joka onnistui myös.

 Lähdettiin myös kääntämään kaarevan sarjan jälkeen ristikko, okseri linjalle, kaarteet sujui hyvin ja laukat saatiin vaihdettua esteen päällä! Mentiin pari kertaa toisella sivulla oleva kolmen esteen sarja, jolla saatiin myös tosi hyvät hypyt ja rauhalliset hypyt! Nostettiin esteiden korkeutta pikku hiljaa ja viimeisin korkeus oli metri, joka on minun uusi este ennätys! Lopuksi mentiin vielä esteitä ratana, ja esteet oli kaikki ihan eri korkuisia, mutta se sujui ihan hyvin vaikka käännöksissä olisi vielä parantamista. Kaiken kaikkiaan hypyt sujui superisti, ja minusta tuntuu että esteet on meidän juttu ja niitä taidetaan alkaa menemään!